Miksi kestävyysraportointi on tärkeää?

Tämän hetkinen aikataulu:

2024: Suuyritykset, jotka työllistävät yli 500 ihmistä

2025: Listatut ja listaamattomat yritykset, jotka täyttävät 2/3 alla luetelluista vaatimuksista:

• Taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
• Liikevaihto tilikaudella vähintään 40 miljoonaa euroa
• Työllistää keskimäärin 250 ihmistä

2026: Listatut Pk yritykset

2028: EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on toimipaikka tai tytäryhtiö unionissa, ja liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa.

Direktiivi määrittää yrityksien toimintaa siinä, miten kestävyystoimia tulee raportoida. Kestävyysdirektiivi velvoittaa yritystä joka vuosi raportoimaan kestävyystoimistaan osana vuosikertomustaan. Raportti toteutetaan ESG-raporttina, joka jaottelee kestävyystoimet seuraavalla tavalla: Ympäristön, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden osa-alueina. Raportilla pyritään yhdenmukaistamaan yrityksien raportointia kestävyysteemoista, ja tavoitteena on näin saada tuotettua sidosryhmille läpinäkyvämpää tietoa konkreettisista kestävyystoimista sekä vähentämään viherpesua.

Lisätietoa direktiivistä Lapin AMK:n sivuilta: Kestävyysraportointi alkaa – Mistä on kysymys? (lapinamk.fi)

Vastaanotin tammikuussa NewPaakkolalta kaksi kysymystä kestävyysdirektiiviin liittyen. Yhteistyömme alkoi, kun NewPaakkolan toimitusjohtaja Tommi Juntikka osallistui kestävyysraportoinnin kartoitushankkeen ohjausryhmään, joka alkoi Lapin AMK:ssa elokuussa 2023 ja päättyi helmikuussa 2024. NewPaakkolalla on kestävyysdirektiivi otettu vakavasti, vaikka yritys ei kokoluokkansa puolesta kuulukaan tällä hetkellä suoran kestävyysvaateen piiriin. Vastauksissa olen pyrkinyt avaamaan sitä, miksi NewPaakkola on toiminut oikein tässä tapauksessa, ja miksi muillekin mikro- ja pk yrityksille olisi järkevää olla hereillä kestävyysdirektiivin suhteen.

Kysymykset kuuluivat:

1. Kestävyysraportointi on vaativa prosessi, miten se parhaimmassa tapauksessa kehittää yrityksen toimintaa?
2. Minkälaisena kilpailuetuna näet vastuullisuusraportoinnin sellaiselle yritykselle, jolta sitä ei vaadita EU-direktiivin mukaan?

Vastaus 1.

Vaikka kestävyysraportointi on aikaa vievää ja vaativaa, sen tekeminen kehittää yrityksen toimintaa monipuolisesti. Nostan ensimmäisenä esimerkkinä kaksoisolennaisuusanalyysin, jossa seurataan yrityksen vaikutuksia sen ulkopuolelle ja ulkopuolisia vaikutuksia yritykseen. Elementit ovat erilaisten toimialojen yrityksille erilaiset, ja analyysi velvoittaa yritystä tunnistamaan oman toimintansa elementit, kehittämään yrityksen prosessia ja seuraamaan että se vastaa osoitettuja vaateita. Tämä taas tarkoittaa sitä, kun puhumme yrityksen toiminnasta, niin sillä on tarvittaessa antaa ajankohtaista tietoa, kun esimerkiksi sovitaan uusia kumppanuuksia isompien yrityksien kanssa, niin heille pystytään antamaan ajantasaista tietoa oman toiminnan vastuullisuudesta ja sopimuksien syntyminen helpottuu, kun on näyttää sidosryhmille, että oman yrityksen toimintaan voi luottaa ja heidän raportointi ei kärsi tätä myöten.

Toinen asia on rahoitus tulevaisuudessa. Rahoitusala on vahvasti säädelty, ja sitä myöden rahoittajat seuraavat säädöksiä tarkasti. Jos liiketoiminta sisältää esimerkiksi ympäristölle aiheutuvia riskejä, niin silloin yrityksellä on hyvä pystyä näyttämään, miten se hallitaan, ja tässäkin kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa paljon.  Rahoituksiakin hakiessa vaadetta saattaa tulla vastaan mutta aiheesta kysyttäessä ei osattu vielä tarkkaan kestävyysraportoinnin roolia sanoa, muuten kuin CSRD direktiivin vaatimuksia tullaan asteittain seuraamaan, ja jos toiminta on sen kaltaista, että se ei ole nykyisten säädöksien mukaista, niin siinä epätodennäköisesti halutaan olla mukana, ellei riskejä hallita.

Eli johtopäätöksenä ensimmäiseen kysymykseen kehitys tulee sitä myötä, että oman yrityksen prosessia tulee tarkemmin seurattua, epäkohtiin pystytään puuttumaan, pysytään nykypäiväisten vaateiden tasolla ja yritys voi tätä myöten tulevaisuudessakin kasvaa ja tehdä kestävää liiketoimintaa. Suosittelen lukemaan OP:n vuoden 2024 suuryritystutkimuksesta sivut 44-56. Siellä on lukuina mitä suuryrityksistä on vastattu alihankintaketjuihin ja vastuullisuuteen liittyen Järki ja tunteet (op.fi)

Vastaus 2.

Kilpailuetu syntyy ehdottomasti näissä alihankinta asioissa siten, että ketjun ylimmän tason yrityksiltä vaaditaan raportointia. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän arvo ketjunsa täytyy olla vastuullinen, jotta he voivat olla vastuullisia. Näin siis vaade syntyy jo. Jos yritys X ja Y kilpailevat sopimuksesta tilanteessa, jossa X:llä on omat kestävyysraportointiasiat kunnossa, ja se pystytään osoittamaan, mutta Y:llä ei. Niin se tarkoittaa, että X saa sopimuksen, koska vaade on isolla yrityksellä, jonka täytyy raportointivelvollisena hankkia vastuullisesti tuotettua ja hankittua materiaalia. Näin siis raportointiin käytetty aika ja vaiva tuottavat palkinnon. OP:n suuryritystutkimuksessa kysyttäessä miksi yrityksemme huomioi vastuullisuuden omassa liiketoiminnassaan eniten vastauksia keräsi ”jotta he täyttäisivät asiakkaiden toiveet”. Eli vastuullisuus on ”kiertävä kehä” tässä tapauksessa, jota pienempien ei raportointi velvoitteisten yrityksien voi olla vaikea välttää.

Lapin ammattikorkeakoulussa tullaan jatkossakin tekemään työtä sen eteen, että pystymme auttamaan yrityksiä kestävyysraportointi kysymyksissä. Aiheen kanssa ei tarvitse jäädä yksin, koska raportointiprosessi on vaativa monella mittarilla. Sen hallitseminen on kuitenkin avain asemassa kestävämmän liiketoiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja:

Jaakko Lahtinen
Asiantuntija, Lapin AMK vastuulliset palvelut
jaakko.lahtinen@lapinamk.fi